Tyytyväinen tilaaja vai tuottaja?

Lue:

http://hannuv.wordpress.com/2009/02/09/tyytyvainen-tilaaja-vai-tuottaja/

Levels and abstract of town and country planning

KAAVOITUKSEN TASOT JA KÄSITTEET

Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Vastuu elinympäristöstä kuuluu kaikille.

Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuulunut pitkään kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin, ja nykyään samoja periaatteita sovelletaan myös mm. liikenteen sekä katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunniteltavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ja kunnan jäseniä kuullaan suunnittelun aikana. Suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Teknisessä keskuksessa valmisteltavista suunnitelmista kutenasemakaavoista, liikenteen yleissuunnitelmista sekä katu- ja vihersuunnitelmista tiedotetaan mm. teknisen keskuksen ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä teknisen keskuksen www-sivuilla www.ouka.fi/tekninen.

Valmisteluaineisto on nähtävillä teknisen keskuksen Neuvokkaassa (Uusikatu 26). Keskushallinnon Talous ja strategiaryhmän valmistelemista suunnitelmista, esimerkiksi yleiskaavoista ja tavoitesuunnitelmista, tiedotetaan kaupungintalon ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä usein myös yleiskaavoituksen nettisivuilla www.ouka.fi/yleiskaavoitus.

Valmisteluaineisto on nähtävillä kaupungintalolla.

Kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti kaavoituskatsaus on laadittava vähintään kerran vuodessa.
Lisätietoja:
www.ouka.fi/tekninen
www.ouka.fi/yleiskaavoitus

Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL).

Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaisesti kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, ympäristöministeriö vahvistaa.

Oulussa voimassa on Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava (2005).

Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Oulussa on voimassa useita yleiskaavoja.

Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määrittämien kaavojen lisäksi Oulun kaupunki käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa myös muita suunnitelmia:

Maankäytön toteuttamisohjelma ohjaa yleiskaavan toteuttamista. Se määrittää alueiden toteuttamisjärjestyksen ja vuosittaiset investoinnit viiden seuraavan vuoden ajalta.

Tavoitesuunnitelma tarkentaa yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä osoittamalla tietylle alueelle sopivan mitoituksen ja tarvittavat palvelut. Kaavarunko on asemakaavan valmisteluaineistona laadittava suunnitelma, joka ohjaa laajojen alueiden asemakaavoitusta.

• Tutustu rakentamistapaohjeisiin: http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/pdf/oulujoki/kaavaehdotus/OhjeistoA.pdf.
• Pitää siis tietää millaisen talon aikoo rakentaa (talo tulee harvoin vain itseä varten) ja niistä piirrätetään rakennuspiirustukset tai ainakin luonnokset, niin ollaan pitkällä! Tässä voisi auttaa eko- tms. ajattelu jolla mieleisensä saa aikaiseksi ja sopivaan paikkaan. Tästä kannattaa taistella. Luonto ympärillä vaikuttaa aina miellyttävästi ja sitä saadaan myös rakennettua, jos paikka on ainoastaan rakentamiseen soveltuvaa eikä paikalla ole sanottavasti esim. puustoa tai se on kivistä. Lue asiaa ympäristön kehitysohjelmasta©
• Tulosta rakennuslupahakemus: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/lupahakemusaktiivi5.pdf
• Tutustu rakennuslupahakemuksen käsittelyyn: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/rakennus.htm ja http://www.ouka.fi/seutu/rakennusvalvonta/pienrakentaminen/laatukriteerit.html
• Tulosta valvovan vastaavan tyonjohtajan hakemuslomake ja kysy samalla kaupungilta hyväksyttyä valvojaa: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/rakennuslupa2001.pdf
• Tulosta naapurien kuulemislomake rakennuslupahakemuksen liitteeksi: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/Naapurilomake.pdf .
• Näin opit samalla asioita rakennushankkeen etenemiseksi.
• Lue kuitenkin seuraavat ohjeet, jos kaupungilla olisi Pikkaralasta tarjota tontti: http://www.ouka.fi/tekninen/pienrakentajanopas/opas2.htm#2.2.%20Tontin%,jos ei saa tonttia niin siirry seuraavaan kohtaan.
• Kysele vapaata tonttia kaupungilta ja sen rakennussijoitusta seuraavalla lomakkeella: Tonttikarttatilauslomake määrätystä kaupunginosoitteesta saa kaupungin neuvokkaasta tai tulosta lomake: http://www.ouka.fi/tekninen/Lomakkeet/Lomakkeet/rakennuslupakartta.pdf
  
• Kierrä tiloja, kysele. Paras keino olisi olla selvillä kaikista viranomaistoimista ja olla “ajan hermolla”. Tutki karttoja, käy maanmittauslaitoksella etsimässä alueesi kiinteistöjä, joissa mahdollisesti on vapaata tonttimaata. hyviä esimerkkejä tietenkin löytyy ranta-rakentajat-rekisteristä, kiinteistörekisteristä, kansalaisen karttapaikasta, kaupungin rakennusehdotuskartoista: Oulujoen eteläiseltä alueelta, Oulujoen pohjoiselta alueelta.
• Rakennusluvan saa helpoiten ostetulle tontille, ei perintötontille. Nyrkkisääntö on se, että yleensä perintötontit ovat jonkinlaisen suojelun alla tai niitä rasittaa rakennuskuorma olemassa olevasta kantatilasta. Tähänkin löytyy apu kantatilatarkastelu-rekisteristä: liite15kantatilatarkastelu.pdf , liite16kaavamerkinnat.pdf
• Jos löydät tontin tms. ja saat yhteyden kiinteistön omistajaan, tehkää keskenänne esisopimus sovitusta rakennuspaikasta. Tontin koko olisi hyvä olla vähän yli 1 hehtaari, koska yli yhden hehtaarin tontteihin voi saada ympäristötukea.
• Rakennustoiveen toteutuminen: Syntyy tontin tai määrä-alan kauppa, joka on lopullinen ja joka syntyy yleensä aina hyvin tehdyn esisopimuksen ansiosta.
• Jo esisopimuksen avulla voidaan hakea rakennuslupaa. Esisopimuksessa kannattaa mainita vain kauppaan liittyviä asioita. Ei lahja- eikä ennakkoperintöasioita (hinnan palstalle(tontille, maara-alalle) voi määritellä jo esisopimuksessa. Esisopimuksessa mainitaan, etta omistusoikeus ko. rakennuspaikkaan ostajalle siirtyy kunnes rakennuslupa on myönnetty ja koko kauppahinta on kokonaan maksettu. Tietenkin kaikkien myyvien osapuolten suostumus vaaditaan. Myöskin myyjän mahdollisen puolison suostumus vaaditaan jos avioliittoaikana saadusta kiinteistöstä luovutaan. Korvausta voi maksaa mahdollisille sisaruksillekin, jos kyseessa on perintötontti. Ennakkoperintotapa ei kuitenkaan ole ainoa saada tonttia. Saataessa tontti perintönä keskinäinen esisopimus tekotapa on verraton.
• Esimerkki esisopimuksesta:
• Hakekaa yllaolevan mukaisesti rakennuslupaa kaupungilta, aina rakennuslupahakemuksella ym.liitteineen. Poikkeuslupaa mieluiten määrä-alalle, jos kaupungilta ei loydy rakennuspaikkaa. Poikkeuslupaa haetaan rakennuslupahakemuksen jättämisen yhteydessa. Eihan se maksa ennenkuin onnistuu!
• Tehkää sitten vasta kauppakirja laillisen kaupanvahvistajan avulla. Huom! Esisopimuskin kiinteistöstä riittää rakennusluvan saamiseksi.
• Jos kauppakirja on tehty ja rakennuslupa on myönnetty vaikkapa nyt kyseessä olevalle poikkeuslupa-haetulle määrä-alalle, niin viranomaiset sitten automaattisesti esittävät määräalan lohkomisvaatimuksen kauppakirjan vahvistamisen jälkeen. Kaupanvahvistaja kirjoittaa myös koko kauppakirjan tarvittaessa (suositeltavaa). Kaupanvahvistaja toimittaa kauppakirjan kihlakuntaan, josta kauppakirja tulee takaisin vahvistettuna. Huom! Tästä iskeekin maksettavaksi varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta, jonka vain ensiasunnon rakentaja saa automaattisesti takaisin.
• Esisopimus on vain kahden valinen selventava asiakirja, vaan voidaan jo sen avulla rakennuslupaa kysellä. Esisopimuksen liitteet eivät tarvitse olla virallisia.

• Ja sitten vaan rakentamaan! Kuitenkin kallista hommaa. Avioliitossa rakentaminenn voidaan hakea toisen (tai molempien) nimelle. Ja homma toimii! Eipähän ainakaan suku valita jos ollaan naimisissa. Mikä pakko sitä on rakentaa niin suurta taloa kuitenkaan. Pitää valita sellainen optimiratkaisu.

Land use and building in Finland and Oulujoki

Land use and building
	Land use and building Finland is a sparsely populated country, where landscapes are largely dominated by natural forests and lakes. Settlements are generally concentrated in coastal regions and alongside important lakes and waterways. Oulujoki view and culture Photo: oulujoen reitti.fi Viikki residential district, Helsinki. Photo: Harri Hakaste Built-up areas cover less than three per cent of Finland, but they are home to more than 80% of the population. Most urban areas are relatively small, with fewer than 10,000 inhabitants. Only ten cities have more than 50,000 residents, and even the largest cities are not densely built up by international standards. Population growth has been concentrated in recent years in larger cities, and particularly in the Helsinki Metropolitan Area. Many smaller settlements and rural areas are suffering from depopulation, due to migration to these growth centers. About 30,000 new homes have been built every year in recent years. Some 54% of these homes have been small single-family homes. The present government aims to increase the proportion of single-family homes in the housing stock. The role of the environmental administration Finland’s Environmental Administration develops and controls land use planning and construction throughout Finland. Finland’s 13 regional environment centres additionally control municipal planning and construction within their respective regions. The Finnish Environment Institute (SYKE) conducts research and monitoring related to the built environment. The aims of the Land Use and Building Act In Finland land use, spatial planning and construction are controlled by the Land Use and Building Act, which came into force in 2000. The Land Use and Building Act aims: to organise land use and building to create the basis for high quality living environments, to promote sustainable development, to ensure open planning and participatory processes, to ensure that a wide range of planning expertise is available. 7/16/2007 (Updated) Ministry of the Environment Contact the person in charge Versions Finnish version Swedish version English version Printable version		Related topics Legislation Land use and building legislation The National Building Code of Finland Permits Permits related to land use and building Publications Competitiveness, well-being and eco-efficiency – Perspectives for spatial structure and land use in Finland Related links Finland in Figures (Statistics Finland) Other link pages: State of the environment Environmental protection Nature conservation Housing Land use and building Living environment and urban structure Land use planning Built heritage and cultural environment International co-operation on spatial planning Regulating construction Sustainability in buildings Approval of construction products Water resources management Research International issues Legislation, permits and forms Business and the environment Publications Information services

		© Copyright Environmental Administration | Website details | Feedback | Contact details

Sähkön hinta 2008

Tässä jutussa puolustetaan Kollajaa, sen alkuperäisyyttä mutta ei vesitetä mahdollisen vesivoiman hyvää tarkoitusta turvallisimpana energianlähdemuotona Suomelle ja Suomen kansalle. Etsitään ideoita kuinka omat moottorit pyörisivät sähköverkkoon tuottaen.

SÄHKÖVAIHTOEHTO1:
Jos saisin aggregaatilla ts generaattorilla tuotettua yhden polttoainelitran avulla sähköä, maksaa kilowattitunnin määrä energiaa 30 senttiä. Yksi kilowattitunti vastaa noin tunnin ajan lämmityssähköä yhteen normaalin kokoiseen asuinhuoneeseen tunnin ajan lauhalla ilmalla.Sähkölaitos myy energiaa noin 4 senttiä/kilowattitunti ja lisäksi tulee hiukan korkeampi siirtomaksu eli yhteensä noin 9 senttiä/kilowattitunti.Hinta sähkölaitokselta on melkein neljä kertaa halvempi kuin itse tuotettuna.

Sähkön hintaa voitaisiin korottaa suoraan 100 % eli kaksinkertaiseksi, jolloin maksaisimme sähköstä 18 senttiä/kilowattitunti!

Vieläkin sähköä saisi sähkölaitoksen kautta melkein puolet halvemmalla kuin itse polttoaineella tehtynä.
Tässä kohtaa sähkön tuottamiseen käytettiin vain bensiinikäyttöistä generaattoria, jonka aiheuttamat kulut ovat joka suunnasta ajateltuna todellisimpia eri vaihtoehdoista.Bensiinikäyttöisten generaattoreiden hyötysuhde pitäisi lähes kymmenkertaistaa, jotta päästäisiin kannattavampaan tuotantoon kuin esim vesivoimalla generaattoreiden pyörittäminen kun välikätenä olisivat nuo sähkölaitokset. Epäilen, ettei tähän päästä muillakaan kotitarvepolttoaineilla.Jä ymmärrettänehän jos sähkölaitos asentaa itselleen uuden turbiini-generaattorin, saa se halpaa energiaa tingatulla polttoaineella, valtavalla määrällä (johtaa hyvään hyötysuhteeseen) ja valtion tukemalla toiminnalla (joka taas johtaa siihen , että kansalaiset täällä saavat halvemmalla sähköä täällä pohjolassa kuin nyrkkipajojen kautta).

Itse tekisin järjestelmän, joka käyttäisi generaattoria vesivoiman tavoin, vaikkapa alipaineella kalliossa ns. diffuusiotekniikalla, jossa kuuma öljy olisi yhtenä tekijänä, ja hiilidioksidia palautettaisiin öljyn mukana takaisin maaperään, josta maaöljy on otettukin. Tämä muodostuisi ilmastonmuutoksen pelastajaksi ja pysäyttäjäksi. Öljyn mukaan voidaan diffusioida kaikenlaiset kaasut, joiden syttymislämpötila on yli 300 astetta. Siis varmuudella kaikki kasvihuonekaasut, radon ja muut jalokaasut. Tuulivoima toimisi vaakatuulen lakattuakin pystysuorissa tuulitunneleissa, joiden voimanlähteenä olisi kalliossa sijaitsevat diffuusiovoimalat (poislukien polttokennot).

SÄHKÖVAIHTOEHTO2:
Sähkölaitoksen tuottaessa sähköä vesivoimalla voi sähkölaitos hankkia ns. polttoaine-kilowattitunnin neljällä sentillä, eikä siirtokustannuksia ole. Toisinsanoen vesivoima-sähkölaitos saa polttoainelitran todella halvalla siis neljällä sentillä muunnettuna vesivoima polttoainevoimaksi.

Me kuluttajat joudumme maksamaan taas generaattorin polttoainelitrasta euron ja 30 senttiä (kilowattitunnista noin 30 senttiä).

Kuluttajaa ei siis voida mitenkään syyllistää nyt sähkön hintaa nostettaessa eikä tulevaisuudessakaan niin kuin Matti Nikkilä Kalevan mielipidekirjoituksessa 12.10.2007 tunnustaa tapahtuneen.

Toivoisi sähkölaitoksien informoivan kuluttajia siitä kuinka edullista vesivoimalla tuotettu sähkö on.
Vastustan itse vesivoiman tuottamista sellaisista paikoista, joissa kosket virtaavat ja joissa alkuperäiset kalakannat ovat vaarassa tuhoutua.

Toivoisin kuluttajilta ymmärrystä. Suomi, kylmä maa talvella, tarvitsee halvan (sähkö?)energian ja Kollajan välttämätöntä tulemista. Onkohan Kollajan alueella paljon puroja, joissa asustaa alkuperäistä sitä pientä taimenta tai nieriää? Kollajaa arvokkaampiakin alueita on jo peruuttamattomasti tuhoutunut. Pidetään näitä Kollajan ja Rokuan suomaisia kauniita alueita erityisarvossaan. Näitä kaarteita ei löydetä mistään muualta maailmasta.

katso kuvaa ja klikkaa:

http://www.kaleva.fi/plus/juttu709128_page0.htm (alkuperäinen juttusivu)
Sanon vielä sen, että hyviä lähimmäisen tekoja olisi mahdollista tuottaa kotimaisen ilmaisen polttopuun lahjoituksina suomalaisille lapsiperheille. Pitäisi olla isoja ketjuja tai rinkejä, jotka saisivat risukot kuriin ja perheet saisivat haketta ja polttopuuta tulevan kylmän talven varalle.

Aarre tai löytö

Aarteenetsintäseikkailu:

Jos olet löytänyt jotain ja haluat toimia itsenäisesti, selvitä tarkasti kaikki mahdolliset asiakirjat valtauksesta, löydön iästä, kuuluuko aarre tai löytö valtiolle ja haluatko aarteen lunastettavaksi vai lahjoittaa sen. Tärkeintähän se on, että saisit pitää Kaiken itselläsi. Käytä apunasi ratkaisua©
Yhteyttä voit ottaa tällöin osoitteeseen www.osy-rakentajat.com tai sähköpostitse info at osy-rakentajat.com saat apua miten menettelet löydön jälkeen.

Olemme huolissamme ympäristömme tilasta sen nopeista muutosilmiöistä ja tarvitsemme tukea ja rahoitusta kehittäessämme uusia ideoita vähentämään kasvihuonekaasuja ja palauttamaan ympäristön tilan kohti sen alkuperäistä, uniikkia tilaansa. Jos löydämme tämän keinon, palkitsemme Teidät.

Luvassa on 19 miljoonan dollarin (19 million dollars, 19 000 000 $$) palkinto uuden idean keksijälle ja toteuttajalle (Lisää tietoa osoitteessa ratkaisu©).

on suunnittelua ja ideointia ympäristön puolesta. Haluamme panostaa ympäristömyönteisten kuluttajatuotteiden tekniikkaan kuten sähkötoimisten etsintälaitteistojen ja pienoissukellusveneiden rakentamiseen. Erikoisalamme on syvänmeren tutkimus. Avainsanamme on ympäristönsuojelu, elinkaaritarkastelu, ekotehokkuus, ympäristölainsäädännön tuntemus ja ympäristöyrittäjyyden tukeminen. info at osy-rakentajat.com

Sanomalehti Kalevalle, Kainuun sanomille ja Oulujoen vesistöreitille toimitettu kirje 2.2.2005

OULUJOEN JA OULUJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN VÄHENTÄMISEN RATKAISU©

Yhteisön oikeusjärjestyksen perusteet tuntien ja täten ympäristöoikeutta koskevat seikat Oulujokivarressa ja Oulujärvellä painavat mieltäni. Kohutuissa veden(jään)pinnankorkeuden lyhytaikasäännöstelyissä on nyt tullut KHO:n päätös
Siikajoen säännöstelykiistassa. Kaleva 3.2.2005. Tämä tulee aikanaan myös ennakkopäätökseksi lyhytaikasäännöstelyissä. Ympäristöoikeus on itsenäisenä oikeudenalana varsin uusi ja nopeasti kehittyvä oikeudenala. Sen keskeinen osa-alue on ympäristönsuojeluoikeus eli pilaamisen torjuntaa koskeva osa-alue, joka pyrkii suojaamaan ihmistä ja ympäristöä eri toimintojen haitallisilta vaikutuksilta.

Yhdyn edelliseen ja lisäisin edelliseen sen tosiseikan, että ihmiset eli me olemme lisänneet vaatimuksiamme ympäristön suhteen ja tulemme vielä vaatimaan huomattavia parannuksia pinnankorkeuden säännöstelyihin niin kuin muihinkin ympäristönsuojelutoimiin tulevina vuosina.

Viihtyisää maaseutuamme ovat rikkoneet Oulujokivarren kivetykset ja kivetystyöt Oulujoen pinnankorkeuden nostamisen yhteydessä. On ollut keskustelua, ettei kivettäminen pidä jokea ikuisuutta uomassaan, vaan hidastaa sen siirtymistä virtaamaan toiseen paikkaan. Normaalia kovempi tilapäinen juoksutus Oulujoessa on osaltaan aiheuttanut pinnankorkeuden vaihteluita. Pinnankorkeuden vaihtelut ovat kovia tänäkin päivänä, jonka padotus juuri on aikaan saanut.

Padotuksella tarkoitetaan Oulujoessa olevia voimalaitospatoja. Syynä pinnankorkeuden vaihteluihin on suurempi virtaama verraten suurempaan joen alapään pinnankorkeuden vaihteluväliin eri vuodenaikoina. Lue säännöstelyratkaisusta©. Eli syypääksi Oulujärven säännöstelyyn tullaan laittamaan Oulun Kaupungin omistama energialaitos. (PPP-PolluterPays-Principle, Pilaaja Maksaa-Periaate)

Perusteita on paljon ja yksi tärkeimmistä perusteista on Oulujoen ja Oulujärven säännöstelyn vähentäminen ratkaisuksi, joka helpottaa kalateiden rakentamisen voimalaitosten ohi.

Tästä on kohuttu jo melkoisesti ja lehdissä suorastaan vaaditaan ja ilmoitetaan kalateiden tulemiseen Oulujärveen asti.

Eiköhän olisi jo maakunnankin vuoro sanoa. Tämä on huutavaa vääryyttä rannan- ja maanomistajia kohtaan alueellamme jos vain lehdissä kirjoitetaan eikä maakunnan puolelta asiaan saada vahvistusta.

Avainsanoja:

• Kestävän kehityksen periaatteeseen käyttää uusiutuvia luonnonvaroja alle niiden uusiutumiskyvyn ja uusiutumattomia luonnonvaroja käyttää säästäen.
• Jopa yksilön oikeuteen suorittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja suojelutehtäviä (systemaattisesti selkeitä tehtäviä).
• Yksilön oikeuteen perusoikeussäännöksiin perustuen.
• Alueen väestön oikeus historialliset lähtökohdat huomioonottaen (agraarisen kyläyhteisön maankäytön säännöstely). Eritoten pellot, metsät, jokivarret, jokivarsimaisemat ja järvialueet on saatava säännöstelyrajoitusten piiriin.

• Selvitetään Suomen ympäristönsuojelulain eroavaisuus komission säännöistä koskien tiedonsaannin vapautta (90/313/ETY) ja lakia muuttamalla saadaan aikaan muodostettua yhteisvastuu ja velvoite niin viranomaisillekin kuin kansalaisille. Yhteisvastuun kylläkin määrittelee ympäristönsuojelulaki vuoden 1995 jälkeen tapahtuneille vahingoille!
• Tähän viimeiseen kohtaan vetosin edellisessä sanomalehti Kalevalle ja Kainuun Sanomille antamassani kirjoituksessani. Myöskin Oulujoen reitti ry. on saanut tietoonsa ko. kirjoituksen Käsittelin yksilön oikeutta ja ympäristöoikeutta lisääntyvänä tieteen lajina.
• Lopuksi vedottakoon eri rekisteröityjen yhdistysten oikeuteen valittaa.Ympäristösuojelulain pykälässä 97 on ulotettu ympäristöjärjestöjen valitusoikeus rekisteröityihin yhdistyksiin ja säätiöihin. Aikarajoja tai muita toiminnan määritteitä ei käytetä. Erikseen ei ole mainittu työnantaja-tai työntekijäjärjestöjä. Tässä kohdassa demokraattinen valvonta kuitenkin valituksista huolimatta kärsii, valitusten tielle ei kannata ryhtyä. Siitä eiole mitään hyötyä. Valituksen vaikutus on eliminoitu laissa pois niin etteiviranomaisvelvoitetta ole olemassa ympäristön tilan kohentamiseksi. Jäljelle jää vain kansalaisaktiivisuus mikä onkin suotavaa.

Lähteet:

Ympäristölainsäädännön uudistukset 2003 / OAMK / LUOVA / JM, Kirjallisuutta: Hakkarainen, E. & Kvist, T. 2000. Ympäristönsuojelulainsäädännön perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. Turku. Pallosalama Oy. Marttinen, K. ym. 2000. Yrityksen ympäristövastuut. Helsinki. Kauppakaari Oy. Pikkaralan alueen ympäristöohjelmamuistio/HV Pikkaralan kylätoimikunnan tekemän ympäristöohjelman pohjalta 28.2.1999 ja Ympäristöoikeuden perusteet Kuusiniemi-Kumpula 1997, Turun yliopiston oikeustieteelliset julkaisut 1997

2.2.2005

Perämeren ja Pohjanlahden suojeleminen Itämeren saastumisen etenemisen ehkäisemiseksi Perämerelle asti

Ympäristön tila on heikentynyt siellä missä ihmisen toiminta on sitä heikentänyt. Ihmisellä on oikeus toimia systemaattisesti selkeiden asioiden edessä ja oikeus tulla kuulluksi niin, että kuulemiselle saadaan myös vastine. On kysymys tärkeämmistäkin asioista kuin Itämeren lohen palauttamisesta:

osallistu ja täytä: www.lohiadressi.fi

Lue tarkemmat tiedot dokumentista: perameren-suojeleminen.doc

 

Suomen ympäristölainsäädännön (YSL) selvitys paikallisen kompostoinnin kehittämisessä

ti 24.tammikuuta, 2007

Lue lisää dokumentista:

suomen-ymparistolainsaadannon-selvittaminen.doc

Ympäristölainsäädännön selvittäminen, kansalliset direktiivit ja ongelmat EU

Lue lisää,

lataa dokumentti: ymparistolainsaadannon-selvittaminen-eu.doc

lohiadressi 2007 itämeriongelma

osallistu lohiadressiin 2007 tai osallistu lohiadressiin 2007