KAAVOITUKSEN TASOT JA KÄSITTEET
Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Vastuu elinympäristöstä kuuluu kaikille.
Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuulunut pitkään kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin, ja nykyään samoja periaatteita sovelletaan myös mm. liikenteen sekä katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunniteltavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ja kunnan jäseniä kuullaan suunnittelun aikana. Suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Teknisessä keskuksessa valmisteltavista suunnitelmista kutenasemakaavoista, liikenteen yleissuunnitelmista sekä katu- ja vihersuunnitelmista tiedotetaan mm. teknisen keskuksen ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä teknisen keskuksen www-sivuilla www.ouka.fi/tekninen.
Valmisteluaineisto on nähtävillä teknisen keskuksen Neuvokkaassa (Uusikatu 26). Keskushallinnon Talous ja strategiaryhmän valmistelemista suunnitelmista, esimerkiksi yleiskaavoista ja tavoitesuunnitelmista, tiedotetaan kaupungintalon ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä usein myös yleiskaavoituksen nettisivuilla www.ouka.fi/yleiskaavoitus.
Valmisteluaineisto on nähtävillä kaupungintalolla.
Kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti kaavoituskatsaus on laadittava vähintään kerran vuodessa.
Lisätietoja:
www.ouka.fi/tekninen
www.ouka.fi/yleiskaavoitus
Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL).
Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaisesti kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, ympäristöministeriö vahvistaa.
Oulussa voimassa on Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava (2005).
Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Oulussa on voimassa useita yleiskaavoja.
Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määrittämien kaavojen lisäksi Oulun kaupunki käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa myös muita suunnitelmia:
Maankäytön toteuttamisohjelma ohjaa yleiskaavan toteuttamista. Se määrittää alueiden toteuttamisjärjestyksen ja vuosittaiset investoinnit viiden seuraavan vuoden ajalta.
Tavoitesuunnitelma tarkentaa yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä osoittamalla tietylle alueelle sopivan mitoituksen ja tarvittavat palvelut. Kaavarunko on asemakaavan valmisteluaineistona laadittava suunnitelma, joka ohjaa laajojen alueiden asemakaavoitusta.
- Tutustu rakentamistapaohjeisiin: http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/pdf/oulujoki/kaavaehdotus/OhjeistoA.pdf.
- Pitää siis tietää millaisen talon aikoo rakentaa (talo tulee harvoin vain itseä varten) ja niistä piirrätetään rakennuspiirustukset tai ainakin luonnokset, niin ollaan pitkällä! Tässä voisi auttaa eko- tms. ajattelu jolla mieleisensä saa aikaiseksi ja sopivaan paikkaan. Tästä kannattaa taistella. Luonto ympärillä vaikuttaa aina miellyttävästi ja sitä saadaan myös rakennettua, jos paikka on ainoastaan rakentamiseen soveltuvaa eikä paikalla ole sanottavasti esim. puustoa tai se on kivistä. Lue asiaa ympäristön kehitysohjelmasta©
- Tulosta rakennuslupahakemus: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/lupahakemusaktiivi5.pdf
- Tutustu rakennuslupahakemuksen käsittelyyn: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/rakennus.htm ja http://www.ouka.fi/seutu/rakennusvalvonta/pienrakentaminen/laatukriteerit.html
- Tulosta valvovan vastaavan tyonjohtajan hakemuslomake ja kysy samalla kaupungilta hyväksyttyä valvojaa: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/rakennuslupa2001.pdf
- Tulosta naapurien kuulemislomake rakennuslupahakemuksen liitteeksi: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/Naapurilomake.pdf .
- Näin opit samalla asioita rakennushankkeen etenemiseksi.
- Lue kuitenkin seuraavat ohjeet, jos kaupungilla olisi Pikkaralasta tarjota tontti: http://www.ouka.fi/tekninen/pienrakentajanopas/opas2.htm#2.2.%20Tontin%,jos ei saa tonttia niin siirry seuraavaan kohtaan.
- Kysele vapaata tonttia kaupungilta ja sen rakennussijoitusta seuraavalla lomakkeella: Tonttikarttatilauslomake määrätystä kaupunginosoitteesta saa kaupungin neuvokkaasta tai tulosta lomake: http://www.ouka.fi/tekninen/Lomakkeet/Lomakkeet/rakennuslupakartta.pdf
- Kierrä tiloja, kysele. Paras keino olisi olla selvillä kaikista viranomaistoimista ja olla “ajan hermolla”. Tutki karttoja, käy maanmittauslaitoksella etsimässä alueesi kiinteistöjä, joissa mahdollisesti on vapaata tonttimaata. hyviä esimerkkejä tietenkin löytyy ranta-rakentajat-rekisteristä, kiinteistörekisteristä, kansalaisen karttapaikasta, kaupungin rakennusehdotuskartoista: Oulujoen eteläiseltä alueelta, Oulujoen pohjoiselta alueelta.
- Rakennusluvan saa helpoiten ostetulle tontille, ei perintötontille. Nyrkkisääntö on se, että yleensä perintötontit ovat jonkinlaisen suojelun alla tai niitä rasittaa rakennuskuorma olemassa olevasta kantatilasta. Tähänkin löytyy apu kantatilatarkastelu-rekisteristä: liite15kantatilatarkastelu.pdf , liite16kaavamerkinnat.pdf
- Jos löydät tontin tms. ja saat yhteyden kiinteistön omistajaan, tehkää keskenänne esisopimus sovitusta rakennuspaikasta. Tontin koko olisi hyvä olla vähän yli 1 hehtaari, koska yli yhden hehtaarin tontteihin voi saada ympäristötukea.
- Rakennustoiveen toteutuminen: Syntyy tontin tai määrä-alan kauppa, joka on lopullinen ja joka syntyy yleensä aina hyvin tehdyn esisopimuksen ansiosta.
- Jo esisopimuksen avulla voidaan hakea rakennuslupaa. Esisopimuksessa kannattaa mainita vain kauppaan liittyviä asioita. Ei lahja- eikä ennakkoperintöasioita (hinnan palstalle(tontille, maara-alalle) voi määritellä jo esisopimuksessa. Esisopimuksessa mainitaan, etta omistusoikeus ko. rakennuspaikkaan ostajalle siirtyy kunnes rakennuslupa on myönnetty ja koko kauppahinta on kokonaan maksettu. Tietenkin kaikkien myyvien osapuolten suostumus vaaditaan. Myöskin myyjän mahdollisen puolison suostumus vaaditaan jos avioliittoaikana saadusta kiinteistöstä luovutaan. Korvausta voi maksaa mahdollisille sisaruksillekin, jos kyseessa on perintötontti. Ennakkoperintotapa ei kuitenkaan ole ainoa saada tonttia. Saataessa tontti perintönä keskinäinen esisopimus tekotapa on verraton.
- Esimerkki esisopimuksesta:
- Hakekaa yllaolevan mukaisesti rakennuslupaa kaupungilta, aina rakennuslupahakemuksella ym.liitteineen. Poikkeuslupaa mieluiten määrä-alalle, jos kaupungilta ei loydy rakennuspaikkaa. Poikkeuslupaa haetaan rakennuslupahakemuksen jättämisen yhteydessa. Eihan se maksa ennenkuin onnistuu!
- Tehkää sitten vasta kauppakirja laillisen kaupanvahvistajan avulla. Huom! Esisopimuskin kiinteistöstä riittää rakennusluvan saamiseksi.
- Jos kauppakirja on tehty ja rakennuslupa on myönnetty vaikkapa nyt kyseessä olevalle poikkeuslupa-haetulle määrä-alalle, niin viranomaiset sitten automaattisesti esittävät määräalan lohkomisvaatimuksen kauppakirjan vahvistamisen jälkeen. Kaupanvahvistaja kirjoittaa myös koko kauppakirjan tarvittaessa (suositeltavaa). Kaupanvahvistaja toimittaa kauppakirjan kihlakuntaan, josta kauppakirja tulee takaisin vahvistettuna. Huom! Tästä iskeekin maksettavaksi varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta, jonka vain ensiasunnon rakentaja saa automaattisesti takaisin.
- Esisopimus on vain kahden valinen selventava asiakirja, vaan voidaan jo sen avulla rakennuslupaa kysellä. Esisopimuksen liitteet eivät tarvitse olla virallisia.
- Ja sitten vaan rakentamaan! Kuitenkin kallista hommaa. Avioliitossa rakentaminenn voidaan hakea toisen (tai molempien) nimelle. Ja homma toimii! Eipähän ainakaan suku valita jos ollaan naimisissa. Mikä pakko sitä on rakentaa niin suurta taloa kuitenkaan. Pitää valita sellainen optimiratkaisu.
